Valtioneuvoston viestintäosasto: Selvitys joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ilmastopoliittisesta merkityksestä valmistunut

Euroopan komissio on esittänyt vuoden 2030 sitovaksi ilmasto- ja energiatavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Päästökauppasektorin osalta tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 43 prosentilla ja päästökaupan ulkopuolella olevien alojen, joihin myös liikenne kuuluu, yhteensä 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta.

Jäsenmaakohtaiset tavoitteet ei-päästökauppa -sektorille sovitaan myöhemmin. Suomelle on ennakoitu jopa 36 prosentin päästövähennystavoitetta. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan liikennesektorin osuutta tästä vähennyksestä ei nykykehityksellä saavuteta, vaan lisätoimia tarvitaan.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n vetämän tutkijaryhmän tänään 11. syyskuuta julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin liikennesektorin energiatehokkuustoimenpiteiden liikenteellisiä ja taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia, jotka luovat edellytykset Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle vuonna 2030. Lisäksi tuotettiin tietoa toimenpiteiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ja kansanterveyteen sekä jäsenneltiin kuntien ja valtion työnjakoa päästövähennystoimenpiteiden toteutuksessa.

Energiatehokkuustoimenpiteiksi tutkimuksessa määriteltiin:

1. joukkoliikenteen edistämistoimenpiteet kaupunkiseuduilla,
2. joukkoliikenteen edistämistoimenpiteet pitkillä matkoilla,
3. kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteet,
4. yhdyskuntarakenteen kehittämistoimenpiteet,
5. tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton edistämistoimenpiteet, ja
6. vähäpäästöisten henkilöautojen käyttöönoton edistämistoimenpiteet.

Tutkimuksen tulosten perusteella joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen toimenpiteillä olisi mahdollista kattaa Suomen liikennesektorille ennakoidusta päästövähennystavoitteesta vajaa kolmannes. Näiden toimenpiteiden edistäminen ei pelkän ilmastopolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna ole erityisen kustannustehokasta.

Päästöjen väheneminen syntyy ennemminkin kaupunkiseutujen kehitykselle välttämättömien liikennepalvelujen edistämisen sivutuotteena (esimerkiksi raideliikenteen ja kevyen liikenteen infrastruktuuri-investoinnit). Sen sijaan seutukuntien välisillä pitkillä, yli 100 km matkoilla on parhaillaan käynnissä mittakaavaltaan merkittävä hinnoittelun ja tarjonnan muutos. Ensi kertaa vuosikymmeniin joukkoliikenteen käyttö on laajasti mahdollista henkilöauton käyttöä edullisemmin. Erityisesti suurimpien kaupunkikeskusten välisillä yhteyksillä on olemassa potentiaalia kulkutapojen markkinaosuuksien muutoksiin joukkoliikenteen eduksi, mikä edesauttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti.

Joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja yhdyskuntarakenteen toimenpiteillä aikaansaatava kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentyminen on pienempi kuin tieliikenteen teknologiatoimenpiteillä ja biopolttoaineilla saavutettava vaikutus, mutta näiden toimenpiteiden hyöty ei rajoitu pelkkään päästövähennykseen. Toimenpiteillä saavutettavia muita hyötyjä ovat muun muassa positiiviset vaikutukset ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen sekä merkittävässä määrin kansanterveyteen.

Teknologiatoimenpiteet edistävät uusien kalusto- ja polttoainevaihtoehtojen kautta muiden energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuutta, joten toimenpidevalikoimat täydentävät toisiaan kestävän kaupunkiliikenteen tavoitteiden saavuttamisessa.

Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako -tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EUn 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista – vaikutukset, kustannukset ja työnjako -tutkimus (pdf) (1.1 MB)
 
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta:
 
http://vn.fi/teas
 
Lisätietoja:

johtava tutkija Anu Tuominen, VTT, puh. 040 502 8921, anu.tuominen@vtt.fi

konsultti Juha Tervonen, JT-Con, puh. 040 709 1413, juha.tervonen@welho.com

tutkijatohtori Heikki Liimatainen, TTY Verne, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi

erikoistutkija Antti Rehunen, SYKE, puh. 0295 251 550, antti.rehunen@ymparisto.fi

projektipäällikkö Sari Löytökorpi (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta), valtioneuvoston kanslia, puh. 0295 160 187

Palaa otsikoihin