Tutkijan työssä sitkeys palkitaan

Saara Tamminen, 32-vuotias kansainvälisen kansantaloustieteen tohtori ja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) työskentelevä erikoistutkija hyödyntää työssään niin sanottuja yleisen tasapainon malleja eli ytp-mallinnusta.

VATT:ssa hän on uurastanut vuodesta 2011 keskittyen erityisesti energiakysymysten ja ympäristönäkökulmien sekä kansantalouden kytköksiin. Liikenteen polttoaineisiin liittyvää tutkimusta Saara Tamminen on tehnyt yhteistyössä VTT:n kanssa. Tohtorin tutkinnon hän suoritti Utrechtin yliopistossa Hollannissa, jossa myös vierähti muutama vuosi tutkimus- ja konsultointiyhtiössä. Tutkijan mielestä työssä tarvitaan ennen kaikkea sitkeyttä.

Liikenteen päästövähennyksiin on monta tietä

Käytettävien liikennepolttoaineiden vaikutus kansantalouteen ja valtion kassaan on yllättävän suuri. Päästövähennyksiä pitäisi kuitenkin saada aikaiseksi. Viime kesänä julkaistun VATT:n ja VTT:n yhteisen tutkimuksen mukaan toisen sukupolven biopolttoaineet ovat Suomen kansantaloudelle paras vaihtoehto. Tamminen on ensi kesänä menossa esittelemään VTT:n ja VATT:n tutkimuksessa käytettyä metodologiaa muille mallintajille. Vuotuinen konferenssi kokoaa ytp-mallintajat tällä kertaa Washingtoniin.

”Mallinnustavan voisi hyvin kopioida meiltä hyödynnettäväksi muissa maissa. Tulokset ovat selkeästi hyvin maariippuvaisia sen suhteen, mikä on paras tapa vähentää liikenteen päästöjä. Suomessa puupohjaisiin biopolttoaineisiin pohjaavat drop in -polttoaineet, jotka sopivat sellaisenaan käytettäväksi olemassa olevassa autokannassa, sekä biokaasu ja etanoli ovat hyviä ratkaisuja.”, Tamminen muistuttaa.

Jossain toisessa maassa sähköautoilukin voi olla kustannustehokas päästöjen vähentämisen vaihtoehto. Kannattavuus paranee, jos maassa on omaa sähköautojen valmistusta ja vaikkapa aurinkosähkön tuotantoa.

”Laskelmat tästä pitää toki tehdä ensin. Sekä suorat että välilliset vaikutukset on otettava mukaan. Ytp-mallinnus on ainoa riittävän yksityiskohtainen tapa talouden rakenteen kuvaamiseen. Henkilökohtaisesti minulla ei tietenkään ole mitään preferenssiä mihinkään suuntaan. Annan numeroiden puhua ihan omaa tarinaansa”, Tamminen sanoo.

Keski-Euroopassa biopolttoaineet eivät nauti yhtä suurta suosiota kuin Suomessa. Tammisen mielestä taustalla vaikuttavat maakohtaiset erot. Suomessa riittää puuta, mutta monessa muussa maassa tilanne on aivan toinen. ”Riippuu ihan maasta onko kannattavaa tehdä drop in -polttoaineita vaikkapa olkipohjaisista tuotteista.”

Kerran partiolainen, aina partiolainen

Tamminen tunnustautuu aktiiviseksi partiolaiseksi, joka pitää metsissä samoilusta. Hän vastaa Suomen partiolaisten hallituksessa taloudesta. Vaikka kyseessä on enimmäkseen hallinnollinen pesti, on ainakin ensi kesänä luvassa tositoimia metsässä partiolaisten suurleirillä. Ensin leiriä rakennetaan kolme päivää, ja sitten vietetään yhdeksän päivää metsän siimeksessä varsinaisella leirillä.

Ympäristönäkökulmaa tärkeänä pitävä Tamminen asuu Helsingin keskustassa, eikä omista autoa. Pääkaupunkiseudulla pärjää hyvin pyörällä ja julkisella liikenteellä kulkien. Hänellä riittää kuitenkin ymmärrystä muulle Suomelle ja autoilulle.

”Suomi on iso maa, jossa ainakin maaseudulla on pakko käyttää yksityisautoja. Julkista liikennettä ei mitenkään voi saada kannattavaksi kaikkialla Suomessa. Siksi pitäisikin miettiä, mikä on se tapa, jolla saamme myös autoilun ympäristöystävälliseksi.”

Tamminen uskoo, että tulevaisuudessa ongelmat saadaan ratkaistua. ”Drop in -polttoaineet ovat kuluttajalle helppo vaihtoehto, joka ei vaadi hirveästi vaivannäköä ja asiaan perehtymistä. Tutkimuksemme perusteella ne ovat selvästi varteenotettavin vaihtoehto biokaasun ohessa.”

Kiertotaloudessa on taloudellista potentiaalia

Tamminen on ilahtunut siitä, että julkisissa hakumenettelyissä on ollut viimeaikoina monia kiertotalouteen liittyviä hankkeita. Kiertotalous on saanut niin ikään julkisessa keskustelussa hyvin palstatilaa.

”Ihmiset ovat huomanneet, että kiertotaloudessa on paljon myös taloudellista potentiaalia. Tuotantotapojemme vaihtaminen edellyttää investointeja, mutta se luo samalla usein uudenlaista taloudellista toimintaa ja uusia työpaikkoja. Samalla voimme säästää ympäristöä”. Kiertotalouteen liittyy Tammisen mielestä myös niin kutsuttu ”luova tuho”, jossa uusia yrityksiä syntyy ja vanhoja kuolee markkinoiden muuttumisen myötä.

”Se on mielenkiintoista, että kuluttajat ovat alkaneet vaatia tuotteilta ympäristöystävällisyyttä. Se luo jo nyt yrityksille painetta toteuttaa vaatimukset. Jos ne eivät siihen pysty, ne voivat pudota pois markkinoilta uusien ympäristöystävällisempien toimijoiden tieltä.”

VTT:ssä selvitetään parhaillaan, kuinka laajaa kiertotalous on Suomessa. Tutkimusaihe on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Luotettavia tilastoja asiasta ei välttämättä ole, ja koko kiertotalouden määritelmäkin tuntuu vaihtelevan puhujan tai toimijan mukaan. Lisäksi monissa yrityksissä osa toiminnasta liittyy kiertotalouteen, muttei välttämättä koko tuotanto tai toiminta.

Teksti ja kuva: Sirpa Mustonen

Palaa otsikoihin