Juuri nyt!

10.9.2015 13.00

Suomi kulkee biopolttoainekehityksen kärjessä

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on kunnianhimoinen kirjaus: ”Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.” VTT:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteisessä, toukokuussa 2015 julkistetussa tutkimuksessa edistykselliset kotimaiset biopolttoaineet todettiin kansantalouden kannalta tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi liikenteen vuoden 2030 päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Vanhojen toimijoiden Nesteen, St1:n ja Gasumin rinnalle on nyt tullut myös UPM, joka on käynnistänyt mäntyöljyyn perustuvan uusiutuvan dieselpolttoaineen valmistuksen Lappeenrannassa. Kaikki mainitut yritykset osallistuvat Tekesin rahoittamaan verkottuneeseen BioPilot-hankkeeseen, jossa haetaan perinteistä dieselpolttoainetta korvaavia biopolttoainevaihtoehtoja.

Käyttäjistä ja hyödyntäjistä ovat mukana muun muassa HSL, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara, Posti, Helsingin Bussiliikenne ja Transdev. VTT seuraa hankkeessa kenttäkoeautojen tuloksia ja kehittää mittausmenetelmiä pakokaasututkimukseen. Keskeistä on niin ikään yhteistyö kansainvälisen energiajärjestön IEA:n Advanced Motor Fuels -tutkimussopimuksen parissa.

Biopolttoaineiden rinnalla käytetään myös sähköä ja pitemmällä aikavälillä myös vetyä. Sähköbussit saavuttavat kannattavuuden ennen sähköhenkilöautoja. HSL muutti toimintaperiaatteitaan, ja tilasi itse 12 kotimaista täyssähköbussia kehityksen nopeuttamiseksi.

Tilatut autot asetetaan eri liikennöitsijöiden käyttöön. Bussiliikenteen sähköistys ei ole pelkästään autotekninen asia, vaan laajempi järjestelmätason asia, sillä bussit pitää saada ladattua järkevällä tavalla. Myös Helsingin kaupungin liikennelaitos on päättänyt vauhdittaa kehitystä tekemällä investointipäätöksen yhdeksästä bussien pikalatausasemasta Helsinkiin.

Seuraamme mielenkiinnolla myös vetyteknologian kehittymistä. Polttokennoautojen rajoitettu sarjatuotanto on jo alkanut. TransSmart-tutkimushankkeeseen liittyvä vetytutkimus painottuu vedyn laatuun ja puhtausvaatimuksiin sekä paikalliseen vedyntuotantoon elektrolyysin avulla.


Palaa otsikoihin