Liikenne murroksessa: Miten saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan liikkumisen palveluissa?

Tutkittua tietoa liikkumisen palveluiden todellisista vaikutuksista ei ole vielä tarpeeksi. Sitä tarvitaan oikeita päätöksiä varten. Tieto on valttia, sillä päätökset voivat saada aikaan valtavia muutoksia.

Liikkumisen palvelut ovat VTT:n tutkijan Juho Kostiaisen ominta alaa. Erityisesti häntä kiinnostaa uusien liikennepalveluiden yhteensopivuus ja niihin liittyvät liiketoimintamallit.

”Tärkeää on muistaa, että liikenteen palveluille ei ole yhtä selkeää ratkaisumallia, vaan niiden pitää vastata erilaisiin käyttäjätarpeisiin ja -preferensseihin. Toisille sopii erilaiset kulkutavat kattava kuukausimaksullinen paketti, toisille käyttöperusteinen hinnoittelu. Vielä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, mitkä palvelu- ja hinnoittelumallit yleistyvät, mutta perinteiselle auton omistamiselle ja yksittäisten lippujen ostamiselle tulee jatkuvasti uusia vaihtoehtoja”, Kostiainen sanoo.

Helppoa liikkumista ─ vaikeaa hinnoittelua

Kostiainen puhuu mieluiten helposta liikkumisesta ja käyttäjälähtöisistä palveluista. Hän vierastaa yleisesti esillä olevan MaaS-termin (Mobility as a Service -liikkuminen palveluna) käyttämistä, koska sen toteutusmalliin liittyy monia vahvoja ja hyvinkin erilaisia näkemyksiä, mikä voi johtaa väärinkäsityksiin. Liikkumista helpottavia palveluita on monenlaisia eri tarpeisiin, eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia.

”Kätevää olisi esimerkiksi se, että yhdellä lipulla pystyisi matkustamaan eri kulkuvälineitä yhdistellen mihin haluaa. Tällaisen palvelun hinnoittelu on toimijakohtaista. Eri palveluntarjoajilla voi olla kovin erilaiset liiketoimintamallit, ja siinä sitä onkin funtsimista, mikä vastaa käyttäjien tarpeisiin ja miten saadaan kysyntä ja tarjonta oikeasti kohtaamaan”, Kostiainen pohtii.

Hänen mielestään tarjonnan pitää olla todella hyvää, jotta se oikeasti toimisi vaihtoehtona oman henkilöauton käyttöön tottuneille. Se taas vaatii paljon kapasiteettia, jotta palvelu toimii läpi ruuhka-aikojen ja juhannusten. Kokeilujen kautta päästään kuitenkin vähitellen lähemmäksi konkreettisia ratkaisuja, joissa voivat yhdistyä liikkuminen, pysäköinti ja vaikkapa majoitus.

”Sitten vasta nähdään, mikä oikeasti toimii ja mistä ihmiset ovat halukkaita maksamaan.”

Ihmisten tarpeet vaihtelevat paitsi kotitalouksittain ja asuinalueittain niin myös maan ja kulttuurin mukaan. Kaupunkiseuduilla ja varsinkin joukkoliikenteen runkolinjojen ja raiteiden varrella oman auton tarve on usein huomattavasti vähäisempää tai satunnaisempaa, jolloin vuokra- tai yhteiskäyttöautot voivat olla kustannuksiltaan omaa autoa houkuttavampi vaihtoehto.

Vaikutuksia tutkittava lisää

Maailmalta – ja myös Suomesta – löytyy jo erilaisia palveluntarjoajia, jotka ovat kaupunkikohtaisesti paketoineet aika hyvin eri liikkumispalveluita. Toistaiseksi ei ole silti selkeitä käsityksiä uusien ratkaisujen vaikutuksista. Kostiaisen mukaan aina ei ole edes selvää, lisäävätkö vai vähentävätkö uudet palvelut ja esimerkiksi automaattiset autot liikkumista tai autoilua.

”Päätöksiä on vaikea tehdä, jos ei ole käsitystä todellisista vaikutuksista, mikä taas kytkeytyy palveluiden syntyyn. Siinä on vielä paljon tutkimista. Ei muissa maissakaan tunnu olevan varmuutta siitä, missä suhteessa ihmiset siirtyvät vaikkapa Uberin asiakkaiksi oman auton, joukkoliikenteen ja taksin sijaan.”

Ensin pitäisi siis tutkia ja saada tutkimukseen pohjautuvaa ymmärrystä monimuotoisista vaikutuksista, jotta voidaan viestiä oikeita suosituksia päättäjille ja myöhemmin myös kuluttajille.

”Pelkkien spekulaatioiden pohjalta on vaikea tehdä johtopäätöksiä. Sitten kun tiedetään mitä halutaan, voidaan katsoa, miten voitaisiin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Tarvitaanko keppiä vai porkkanaa”, Kostiainen jatkaa.

Suuret trendit muokkaavat liikkumista

Liikenteen ja liikkumisen sujuvuuteen ja tehokkuuteen sekä ympäristöön vaikuttavat jo lähitulevaisuudessa suuret maailmanlaajuiset trendit, kuten automatisaatio, yhteistoiminnallisuus, sähköisyys ja jakaminen. Kostiainen uskoo, että roboteilla huristelua saadaan vielä odottaa. Sen sijaan monipuoliset apujärjestelmät yleistyvät autoissa ja tiedonvaihto ajoneuvojen, infran, liikenteenhallinnan ja liikkujien välillä lisääntyy jatkuvasti.

Sähköinen liikenne tekee niin ikään kovasti tuloaan. Se voi olla hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto helposti ennakoitavaan ja aktiiviseen käyttöön joukkoliikenteessä ja yrityksissä. Toinen kysymys onkin sitten se, onko syytä lähteä kannustamaan sähköautoilua Suomessa, jossa ei ole juurikaan sähköautoja tuottavaa autoteollisuutta. Sen sijaan tulevaisuudessa voi olla totta sellainen visio, jossa bussi on paitsi sähköinen myös kuskiton. Tällainen bussi olisi käyttökustannuksiltaan edullinen, hiljainen ja ympäristöä säästävä.

Palveluiden yleisyyden ja tunnettuuden kautta käyttömäärät voivat alkaa nousta hurjaa tahtia.

”Esimerkiksi Uberillä meni viitisen vuotta ennen kuin miljardi kyytiä tuli täyteen, mutta noin puoli vuotta myöhemmin oli kertynyt jo seuraavakin miljardi. Kimppakyydeissä uberPOOL ja Waze ovat vasta alkuaskelilla. On mielenkiintoista nähdä, miten niiden käyttö yleistyy.”

Suomen talviolosuhteet ja -mökkitiet ovat melkoinen koetinkivi automaattiajamiselle. Suomessa on kuitenkin paljon teknologista osaamista sekä juuri sellaisia vaativia olosuhteita, joiden kautta Suomelle voi löytyä hyvä rooli kehitystyössä. Kostiainen pitää todennäköisenä, että automaatiolla on nopeammat mahdollisuudet yleistyä hyötykäyttöön esimerkiksi työkoneissa ja suljetuilla alueilla.

Houkutus kestävään kulkemiseen

Aktiivisiin ja kestäviin kulkutapavalintoihin kannustaminen ja niiden houkuttavammaksi tekeminen ovat esillä eri kaupunkien tavoitteissa ympäri maailman. Myös Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella joukkoliikenteen osuus kääntyi muutama vuosi sitten historiallisesti nousuun. Jotta kehityssuunta pysyy positiivisena, kestäville valinnoille pitää Kostiaisen mielestä olla hyvät edellytykset.

”Joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus, toimiva pyöräilyinfra ja kasvaviin käyttäjäodotuksiin vastaavat ajantasaiset infopalvelut ovat keskeisiä. Helppous ja asiakkaille sopiva hinnoittelu on myös olennaista samoin kuin uudet yhteentoimivat palvelut.”

Kaikkien autoilijoiden käännyttäminen tuskin on mahdollista ainakaan pariin sukupolveen. Jotkut ihan oikeasti nauttivat omalla autolla ajamisesta. Liikkumisen paletti on monimuotoinen vastaisuudessakin, mutta erilaisten liikkumis- ja teknologiaratkaisujen yhdistelmät voivat vielä yllättää.

Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Jari Aalto

Palaa otsikoihin