Juuri nyt!

21.4.2015 15.00

FIRWE: Ennakoivaa ja oikea-aikaista teidenhoitoa

FIRWE eli Finnish Road Weather Excellence -hankkeessa (2012−2014) rakennettiin vientikelpoisia tuote- ja palvelukokonaisuuksia yhdistämällä eri toimijoiden osaamista yhteiseen joustavaan alustaan.

− Yhteisellä alustalla viitataan siihen, että palvelut ja tuotteet, jotka ovat kaikkea sääennusteista aura-autoihin, pystyvät sovittujen rajapintojen kautta kytkeytymään toisiinsa. Mahdollinen asiakas voi siis ostaa vaikka pelkkää sääennustepalvelua, tai pelkkiä aura-autoja, tai sitten kokonaisvaltaisen paketin. Eri yritysten tuotteet toimivat sekä itsenäisinä tuotteina että osana suurempaa kokonaisuutta, selventää VTT:n tutkija Heikki Mantsinen.

Konkreettisia tuloksia ovat hankkeessa kehitetty pidemmän aikavälin tiesääennusteiden menetelmä, erilaisten kelien ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta mallintava optimointialgoritmi, raportointipalvelu tienhoitoautoista automaattisesti kerättävän tiedon hyödyntämiseksi sekä kehittyneet käyttöliittymät mobiileilla mittalaitteilla kerätyn keli- ja kitkatiedon esittämiseksi.

Suomessa on paljon teiden talvihoitoon ja tiesääpalveluihin kytkeytyvää korkeatasoista osaamista. Tämä kansainvälisestikin tunnettu monipuolinen osaaminen on jakautunut kuitenkin moniin yrityksiin, viranomaistahoihin, yhteisöihin, henkilöihin ja tutkimuslaitoksiin. Pirstaleinen osaaminen hidastaa yhtenäistä järjestelmä- ja palvelukehitystä. Eri toimijoiden vahvuuksien yhteensovittaminen ja muokkaaminen kilpailukykyiseksi, koko palvelun ja tukitoiminnot kattavaksi paketiksi edistäisi talvihoidon yhtenäistä järjestelmä- ja palvelukehitystä sekä hyödyllisten ja kaupallisesti mielekkäiden kokonaisuuksien luomista.

Hyötyä yhteiskunnalle

Useat tutkimukset ovat osoittaneet tiesää- ja kelipalveluiden tuottavan merkittäviä kustannussäästöjä ja muita hyötyjä yhteiskunnalle sekä sen eri toimijoille loppukäyttäjät mukaan lukien. Talvihoitoon ja tiesääjärjestelmiin tehdyt investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun järjestelmiä hyödynnetään ja palveluita jaetaan tehokkaasti. Kehittyneillä palveluilla pystytään vähentämään onnettomuuksia ja optimoimaan talvihoitoa. VTT:n laatiman arvion mukaan Suomen tieliikenteessä saavutettiin noin 30 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt vuonna 2007.

Onnettomuuksien määrään ja vakavuuteen voidaan vaikuttaa parantamalla liikkujien tietoisuutta keliolosuhteista ja tehostamalla talvihoitoa. Talvihoidon kustannuksia ja haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää hoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuudella ja liukkaudentorjunta-aineen, pääasiassa suolan, määrän optimoinnilla hoidon laadusta tinkimättä.

Tehokkaan talvihoidon avain on ennakoiva ja oikea-aikainen toiminta. Tämä edellyttää luotettavaa ja riittävän täsmällistä tietoa vallitsevasta kelistä, kunnossapidosta, liikennetilanteesta ja tulevista sääolosuhteista. Mobiilimittaukset ja muut uudet havaintomenetelmät yhdessä kehittyneen teknologian kanssa mahdollistavat entistä tarkemman ja kattavamman tiedon keräämisen. Hyväkään mittaus- ja havaintotieto ei vielä riitä takaamaan oikein ajoitettuja hoitotoimenpiteitä, vaan tieto pitää jalostaa ennusteiden avulla oikeansisältöiseksi toimenpide-ehdotuksiksi ja toimenpiteet on toteutettava oikeaan aikaan.

Hankkeen kokemukset hyviä

Hankkeessa saadut kokemukset olivat rohkaisevia. Käytännön kokeiluja tehtiin talvella 2013−2014 Etelä-Karjalassa NCC Roadsin urakka-alueella. Urakoijan näkökulmasta uudet palvelut ja tuotteet toimivat, erityisesti automatisoitu tiedonkeruu. Käytännön kokeiluja jatkettiin talvella 2014−2015 Vantaan urakka-alueella, jossa pääurakoijana on Destia.

FIRWE-hankkeen yritykset ovat olleet tyytyväisiä uudenlaiseen yhdessä tekemisen tapaan. Tämä toimintamalli on monistettavissa monenlaisiin ympäristöihin ja eri toimialoille. Tarvitaan samalla alalla toimivia, keskenään kilpailemattomia yrityksiä, joilla on kykyä ja halua panostaa tuotekehitykseen ja joiden osaamiset ja teknologiat täydentävät toisiaan.

Yhteiskehittämisessä osallistujat saavat sparrausta ja uusia näkökulmia omien tuotteidensa ja palveluidensa kilpailukyvyn kohottamiseksi. Yhteistyö toimii jokaisen omilla ehdoilla, mutta vahvistaa esimerkiksi yhteistyötä vientiverkoston rakentamisessa.

VTT osallistui Tekes-rahoitteiseen FIRWE-hankkeeseen (2012−2014), jossa yritykset kehittivät yhdessä omia teiden talvihoidon tuotteitaan. Hankkeeseen osallistuivat myös Arctic Machine, Foreca, Teconer ja Vaisala. VTT:n kumppanina tutkimustyöhön osallistui Oulun yliopisto. Yhteistyöverkostoon kuuluivat myös Liikennevirasto, ELY-keskukset, Helsingin ja Tampereen kaupungit, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, kunnossapidosta vastaavia toimijoita sekä tieto- ja viestintäalan pk-yrityksiä.

Julkisten hankintojen rooli merkittävä

Väyläinfrastruktuurin hoito rahoitetaan julkisista varoista ja hoitotyöt ostetaan avoimia hankintamenettelyjä noudattaen. Nykymalli, jossa urakat kilpailutetaan määräajaksi, on tuottanut merkittävän hyödyn verrattuna aiempaan toimintamalliin, jossa julkishallinto myös vastasi kunnossapidon suorittamisesta. Kilpailu tienhoidossa alkoi vuonna 2001 ja kunnossapidon inflaatiokorjatut yksikköhinnat laskivat aina vuoteen 2008 asti, jolloin ne kääntyivät nousuun. Toimiva kilpailu kehittää siis kustannustehokkuutta, mutta tuottavuusharppauksia ja innovaatioita se ei välttämättä tue.

FIRWE-hankkeen ohella VTT on tutkinut Tekes-rahoitteisessa BECSI-hankkeessa (Business Ecosystems and Platforms for Innovations) erilaisia liiketoimintaekosysteemejä. Tutkimuksessa havaittiin, että talvihoidossa hankintakäytänteitä pitäisi kehittää uusia toimintamalleja ja innovointia tukevaan suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi hankintojen suuntaamista konsortioille yksittäisten yritysten sijaan. Tämä tukisi kokonaisia liiketoimintaekosysteemejä paremmin ja samoin muun muassa pienempien suomalaisten yritysten vientipyrkimyksiä. Kotimainen markkina voi olla ympäristö, jossa syntyy vientimarkkinoillakin vetovoimaisia ratkaisuja.

FIRWE – Suomalaista tiesääosaamista viedään ja kehitetään yhteisvoimin (pdf) (91.4 KB)


Palaa otsikoihin